KAIDAT VEDET 10.8. PÄÄTAPAHTUMAPÄIVÄN OHJELMA 10.8.2024 (EN below)
Klo 12–19 Ryhmänäyttely (Aureentie 19, Parkano) Klo 13–16 Hunajanjyvän terassi Roihan Raitilla (Keskuskatu 3) Klo 16–19 Performansseja näyttelytilalla (Aureentie 19) Klo 16 Lotta Petronella Klo 18 Ilia Ollikainen Klo 20–> Esitysilta Kaidoillavesillä (~4-5h), aloitus Metsämuseolta (Rännärinmuseotie 112) Klo 01 Jatkotapahtuma näyttelytilalla (Aureentie 19)
WELCOME WELCOME WELCOME! ➰➰
MAIN EVENT DAY PROGRAM 10th AUG 2024
12 pm–7 pm Group Exhibition (Aureentie 19) 1 pm–4 pm Hunajanjyvä’s Terrace at Roihan Raitti (Keskuskatu 3) 4 pm & 6 pm Performances at the exhibition space (Aureentie 19) 4 pm Lotta Petronella 6 pm Ilia Ollikainen 8 pm –> Performance Night at Kaidatvedet Lake (~4–5 hr), starting from the Forestry Museum (Rännärinmuseotie 112) Klo 01 am –> After Party Event at the exhibition space (Aureentie 19)
👁️👃🏻👁️
all events and locations free of charge – book train or bus tickets – free floor accommodation & camping – or book Hotel Pesti or other comfy accommodation
👁️👃🏻👁️
The program includes artists 111X, Camille Auer, Elina Sallinen, Ilia Ollikainen , Jaakko Pallasvuo, Klein (UK), Lenka Černotová (CZ), Lotta Petronella, Megababe, Monica Czyżyk, Queendyster, Rojin Sharafi (IR/AT), Taneli Ukura, 7ODES & Hunajanjyvä, Marko Kankaanpää, nenúhîr ja Lu & TBA…!
👁️👃🏻👁️
Detailed program coming soon!
👁️👃🏻👁️
Book a free floor accommodation: hunajanjyva@gmail.com
FOR MORE INFORMATION AND ACCESSIBILITY: @hunajanjyva & hunajanjyva@gmail.com
Taiteilijat kokoontuvat Euran Kanoottiklubilla. Valokuvaaja pyytää kaikkia laiturille yhteiskuvaan. Ihmiset asettuvat kuvattavaksi ja rantaan saapuneen veneen kuljettaja viittilöi Kalasaaren suuntaan.
Riista Live, kevät pohtii taiteilijan ahdasta tilaa yhteiskunnassa. Esitys tapahtuu kanoottiklubin järvivajalla Pyhäjärven rannalla uuden saarella sijaitsevan tapahtumatilan sijaan. Kauttuanlahdella sijaitsevalla Kalasaarella on voimassa liikkumis- ja maihinnousukielto lintujen pesimä-aikaan 1.4.– 31.7. Kanoottiklubin ja saaren väliin jää aava järvenselkä.
Yleisö voi seurata riistakameroihin tallentuvaa esitystä livenä verkossa perjantaina 31.5.2024 klo 22:00 alkaen Hunajanjyvän Twitch-kanavalla www.twitch.tv/riistalive. Osana esitystä nähdään kolme live-esiintymistä: Lauri Ainalan ja Teemu Eerolan Orpokotijuhlat Saarella, Pirjo Hamm-Hakamäen performanssi sekä Iiris Kamarin esiintyminen.
TYÖRYHMÄ:
Esiintyjät: Pirjo Hamm-Hakamäki, Iiris Kamari, Orpokotijuhlat Saarella (Lauri Ainala, Teemu Laurila, Marko Kankaanpää)
Käsikirjoitus ja lavastus: Sadet Hirsimäki, Eero Pulkkinen, Eeva-Maija Pulkkinen
Ohjaus: Sadet Hirsimäki, Eero Pulkkinen
Skenografia: Hunajanjyvä
Riistakameratekniikka: Eero Erkamo
Kuvaus: Eero Erkamo
Live-stream operointi ja OBS-ohjelmointi: Andre Vicentini
Ääni: Tatu Nenonen
Kokemusdokumentointi: Emil Santtu Uuttu
Käännökset: Amanda Ripatti
Kuvitukset: Ilia Ollikainen
Näyttelijät: Sadet Hirsimäki, Eero Pulkkinen, Pasi Keski-Pukkila, Helena Pulkkinen
Malli: Toni Häppölä
Avustava tuotannollinen työ: Amanda Ripatti, Helena Pulkkinen
Valokuvaaja: Mia Heikkilä
Esityksen valokuvadokumentointi: Eeva-Maija Pulkkinen
Kiitos yhteistyöstä Euran kanoottiklubi. Projektia on tukenut Taiteen edistämiskeskus ja Esitystaiteentalo Mad House Helsinki. Työryhmän työskentelyä vuosina 2024-2025 tukee Koneen Säätiö
Hunajanjyvän Riista Live on uusi esitystila ja esitysteosten sarja, joka keskittyy tutkimaan uudenlaisia tiloja taiteen tekemiselle ja esittämiselle, erilaisten taiteenmuotojen kohtaamisia sekä esityksellisyyttä. Projektia on tukenut Taiteen edistämiskeskus ja Esitystaiteentalo Mad House Helsinki. Työryhmän työskentelyä vuosina 2024-2025 tukee Koneen Säätiö.
EN
Artists gather at the Eura Canoe Club. The photographer invites everyone on the dock for a group photo. People position themselves to be photographed and the boat driver has just arrived at the shore and is signaling in the direction of Kalasaari.
Hunajanjyvä’s performance Riista Live, Spring will take place at the canoe club’s lakeside shed at lake Pyhäjärvi, instead of the new venue on the island. Kalasaari, located in Kauttuanlahti, has a movement and landing ban during the bird nesting season from April 1st to July 31st. Between the canoe club and the island lies a wide, continuous expanse of open lake.
The audience can watch the performance live online Friday 31 May at 10pm on the Hunajanjyvän Twitch channel at www.twitch.tv/riistalive. Three live performances will be held as part of the show: Orpokotijuhlat Saarella (Lauri Ainala ja Teemu Eerola), Pirjo Hamm-Hakamäki’s and Iiris Kamari’s performances.
Riista Live, Spring reflects on the artist’s confined space in the society. Hunajanjyvä’s Riista Live is a new performance space and a series of performance works that focuses on exploring new ways of making and presenting, encounters between different art forms, and performativity.
Hunajanjyvä, Salama ja Maa kertoo tarinan taiteen ja kulttuurin tekijöiden siirtymisestä Mars planeetalle. Uuden kulttuuritilan rakentaminen aiheuttaa päänvaivaa. Riistakamerat paljastavat kuitenkin kriisissä kytevän uuden oivalluksen.
Hakataan, tampataan ja mars-aavikko pöllyää. Juhlintaa, muusikko soittaisi…
Tamppaustasolle voi mennä makuulle ja pedata sängyn.
Tarvitaankin ateljee kuvanveistäjälle, sänkyvaatteet siirretään tason lattialle. Taiteilijaa kohdellaan kaltoin.
Pyykinkuivausteline nostettaisiin ylös ja alle pujotettaisiin putkijalat (kiertämistä helpottaa, jos tahmaa putket), jolloin olisi syntynyt rakennus tai maja.
Putken päähän lippu. Tämä ehkä toisi lisäkiinnostusta esitykseen.
Ohjeet voisivat olla: ”kuuleeko maa, maa kuulee”
Hirveää mekkalaa tämän kuomun ulkopuolella. Kaikki huutavat toistensa päälle.
Kun osaamme sanoa jotain, sille nauretaan. Kun me rakennamme, he tarkastelevat sitä aseistetuin joukoin.
Miksi he ottavat tämän vaarana, kovin tosissaan? Me vain varaamme paikat kulttuuritilallemme ennen kuin ne on taas jaettu muille.
Työryhmään tarvitaan arkkitehti, ja joku joka on lukenut avaruuslakia.
Onkohan pesukoneen soittaminen jo keksitty?
Poistoputkeen huutamalla saa hyvin äänen kuulostamaan siltä, että joku todella on pesukoneen sisällä, eli poistoputkea voi pidentää vaikka takahuoneeseen asti.
Satu Kiljunen, Brad Mullen, Helena Pulkkinen, Laura Törnroos,
Johannes Vartola, Eero Yli-Vankkuri, TUO TUO (Kaitlyn Hamilton, Joni Juden) ja koko Mad House Helsingin väki <3
Tekstiosuuksien Amerikan siirtolaisuutta käsittelevät osuudet ovat saaneet inspiraatiota Irja Hirsimäen kirjoituksista kirjasta Kortesjärven Yliskylässä.
Hunajanjyvä, born in the village of Kauttua, is organising a performance night at Mad House Helsinki.
Hunajanjyvä: Lightning and Earth tells a story of arts and cultural workers resettling onto planet Mars. Building a new cultural space is puzzling. However, the trail cameras reveal new insights hidden within the crisis.
Evening’s Performers: nenúhîr Hevonen Antti Tuomento Daniele Willis Tari Doris
Carpet beating, smacking and the Martian desert sand is blowing around. Celebration, a musician would play…
You can lie down and make a bed on the carpet rack.
But a sculptor needs a studio. The bed linen is moved on the floor. The artist is mistreated.
The rack would be lifted up and supporting poles would be slid underneath (oil the poles for easier rotation), creating a building or hut.
A flag to the top of the pole. Perhaps this would bring additional value to the performance.
The principles could be: ”can the earth hear? The earth hears.”
There’s an awful lot of noise outside this dome. Everybody is in disagreement.
When we make a statement, people laugh at it. When we build, they study it with armed forces.
Why are they threatened by our point of view? We’re just reserving it a cultural space before it’s reallocated again.
The team requires an architect, and someone who has read space law.
I wonder if playing the washing machine has been invented yet?
Shouting into the outlet pipe is a good way to make it sound like someone is actually inside the washing machine and you can extend the pipe to go all the way to the back stage.
Text by Antti Tuomento & Hunajanjyvä, image by Satu Pihlajanmaa & Hunajanjyvä
1.-28.08.2022 – Taidenäyttely, elokuva- ja konserttisarja – Kauttuan kylä, Eura
Hunajanjyvä, starlings – Art exhibition, film and concert series – Village of Kauttua, Eura
Taiteilijat/Artists:
Lo & Ella Mox Mäkelä Nimco Hussein Emil Santtu Uuttu Antti Tuomento Iris Kamari Efra Pirjo Hamm-Hakamäki Veli Granö
AGF/Poemproducer An Tul Arta Black Rain DJ Travella H418 Jacqueline Delacroix let the it that pulls together the bones Reni Ryder queendyster Solen Skinner
Tapahtumatilat/ Event spaces:
Galleriatila 4X (Kauttuan Liikekeskus), Elokuvateatteri Kauttuan Kuva (Creutzintie 2), Concert Camp (Vohlastentien kenttä), Stream House (Vohlastentie)
”Wärttinen huojahtelee pikkuhiljaa hereille nytkähdellen vaitonaisena Voimuksuvan helliessä häntä puolelta toiselle. ’Olen asettunut syliisi makaamaan, enkä koskaan aio tulla pois.’Voimuksuva nyökkää ymmärtäen mitä hän sanoo. Voimuksuva naurahtaa. Ken olisi aavistanut, että voimme elää jopa samassa yksikössä. Linnavuoren kaivaukset osoittavat, että tämä ryhmittymä yksilöitä oli jokseenkin ongelmiinsa kompastelevaa sorttia ja unohtivat tyystin päivittäin elävänsä suuren suuressa maailmankaikkeudessa. Kaivannoissa, kaikissa aika-, maa- ja kulttuurikerroksissa, kimaltelee jotain. “Pienen ihmisen elämää” luki eräässä kallioon hakatussa tekstissä. Kehojen tarpeiden tyydyttäminen, turvallisuuden kokemus ja janon poissa pitäminen pitivät pienen ihmisen kiireisenä. Kipeä tarve nousta ihmislajina sellaiseksi, joka tavoittaisi muiden aurinkokuntien asukkaat, edes lyhyen tervehdyksen verran… oli erään ryhmän motivaatiota. Lisääntyminen ja jälkeläisten hoivaaminen ei näiden yksilöiden elämäntapoihin sopinut, ja siten lajimuoto jäi kuitenkin lyhyeksi, yksisukupolviseksi. Ihmislajiksi kutsutut olennot, parat, olivat kehojensa tutkailun vankeja, vaikka heillä olikin jo mahdollisuudet ruumiidensa muokkaamiseen, olivat he uskontojärjestelmistä peräisin olevien käyttäytymissääntöjen hidastulkintaisuuden vuoksi loukussa toistensa kyttäämiseen, tuomarointiin ja arvosteluun. Riehuva eloava entiteetti, joka eleli ihmisten ottamien kuvien sekä niiden yhtymäkohtien ja liitosten suhteesta, muovautui kuitenkin ottamaan osansa järjestyksen luojana. Silloin ilmestynyt kullanhohtoinen helmi on ajoitukseltaan mahdollisesti 2030, tai 2040-luvulta peräisin. ’Hiittenjösses, miten ja mihin he sitten havahtuivat, kun kaikki oli muuttunut?’
ENG
”Wärttinen slowly wakes up, now walking silently as Voimuksuva caresses them from side to side. ’I’ve laid down on your lap and I’m never going to come out.’ Voimuksuva nods, understanding what they are saying. Voimuksuva laughs. Who would have guessed that we can even live in the same unit. The excavations at Linnavuori show that this group of individuals was somewhat of a stumbling block in their problems and completely forgot that they were living in the great big universe every day. In the trenches, in all layers of time, land and culture, something sparkles. ”The life of a small person” read one text carved into the rock. Satisfying the body’s needs, experiencing safety and keeping thirst at bay kept the little human busy. The aching need to rise as a human species to reach the inhabitants of other solar systems, even for a short greeting… was the motivation of one group. Reproduction and caring for offspring did not suit the lifestyles of these individuals, and thus the species remained short, one-generation. The beings called the human species, were prisoners of their body scrutiny, even though they already had the possibilities to modify their bodies, due to the slow interpretation of the rules of behaviour originating from the religious systems, they were trapped in judging and criticising each other. An exuberant living entity, which lived from the relationship of the images taken by people and their junctions and connections, was nevertheless shaped to take its part as the creator of order. The golden pearl that appeared then is possibly from the 2030s or 2040s. ’Hiittenjösses, how and where did they end up when everything had changed?'”
Playing the Game at Crossroads – The Four X’s (eXplore, eXpand, eXplain, eXit) of Kauttua
Written by Nimco Hussein
The second edition of Hunajanjyvä(1) divides the small village of Kauttua into four sites, four X’s on the map: a gallery space in Kauttua’s shopping centre (2), a movie theatre Kauttuan Kuva (3), a concert camp (4) and a Stream House (5). The programme includes an art exhibition, performances, film screenings and sound art concerts(6).
Hunajanjyvä critically revisits the four Xs, coined by an American game designer Alan Emrich, who in his 1993 Computer Gaming World review of a strategy game, Master of Orion, described it as a play-on-words, ‘Rated XXXX’, the four X’s standing for eXplore, eXpand, eXploit and eXterminate. Four main calls to action define most 4X strategy-based games: by discovering resources (in a simplified world in which they exist just to be extracted), one exploits them in order to gain wealth and power, which then can be utilised in exterminating the opponents by force or influence, so that the player’s territory can expand, almost indefinitely or until complete supremacy is achieved.
Since these games involved the economic, scientific and technological development and management of an empire on a macro level, I too, enjoyed playing them when 4X computer games became increasingly popular and accessible in the late 2000s.
What makes these games so engaging and fun to play is how they make you feel: in charge, powerful and victorious.
In other words, most 4X games grant the player complete agency: one can overcome obstacles and solve problems as well as make their own decisions and choose what actions to take. For this reason, it comes as no surprise that 4X games were a hit. After all, the player gets to write their own narrative––whether that involves conquering a fictional world by waging war or conducting diplomacy.
The use of the map as a reflection of the physical space through which players move is central to 4X gameplay. The use of maps extends to not only navigation and wayfinding but also as having a visual backdrop that renders the player in a space, granting them spatial self.
What becomes quite evident, however, is that most 4X games, tend to exist within a framework that is developed around an imperialist narrative, despite the setting, whether that is Earth, space or a fantasy world. Although fictitious, it becomes increasingly clear that the pseudo-historical narratives that the 4X games employ often mimic and replay the development of Western civilisation.
Hunajanjyvä steers away from Emrich’s four X’s by dropping the two latter words, exploit and exterminate, and instead replaces them with explain and exit. These can be seen as new calls to action: to critically navigate the village of Kauttua, to gather and produce new knowledge and share it with the audience, and to find exit points that exist outside of the programme.
So why explore, expand, explain, exit? As a multi-sited curatorial endeavour, Hunajanjyvä becomes a means for bridging new modes of interaction and commonalities as it operates from and within a point of departure that is connected to the heritage and community of Kauttua. New iterations of the roadmap emerge as one takes part. We will be standing at the crossroads of various forms of productive collisions.
(1) Curation and production by Sadet Hirsimäki and Eero Pulkkinen. (2) The gallery space is the first X, of the programme, eXplore. Th art exhibition showcases works from Mox Mäkelä, Emil Santtu Uuttu, Antti Tuomento, Lo & Ella (Lo Leskelä ja Ella Rahkonen), and Iiris Kamari. (3) The second X of the programme, eXpand, includes screenings from Mox Mäkelä and Veli Granö. (4) The third X, eXplain, is located at the Concert Camp, featuring DJ Travella, An Tul (Helena Pulkkinen and Saana Pohjolainen), Black Rain (Stuart Algabright), and AGF/Poemproducer. (5) The final X, eXit, culminates at the Stream House. The event includes performers such as Solen Skiner (Teo Ala-Ruona, Tuukka Haapakorpi & Tari Doris), Reni Ryder, Queendyster, Emil Santtu Uuttu, h418 (beherit), Devilschild96 (Masha), and Arta. (6) The content is shared to international audiences by sharing them via online platforms, such as the website (hunajanjyva.fi), Youtube and Twitch.
Odotamme vuoron päättymistä. Peloissamme, poterossa hytisten. Mikä on seuraava liikkeemme? Mikä liike on oikein?
Minkälaisia seurauksia toisten liikkeillä on alueellemme ja ystävillemme seuraavaksi?
Ihmiskunnan hitaiden muutosten elinkaaressa useimmat yritykset toimia ja tehdä jotakin, ehtivät valmiiksi tullessaan vain hieman myöhästyneiksi askeliksi.
Suomessa, täällä Kauttualla, on näennäistä turvallisuutta, joka laskeutuu päällemme etuoikeutena.
Hunajanjyvässä ei tänä vuonna ole teemaa, sisältö rakentuu neljän eri tapahtumalokaation ympärille.
Strategiapeleissä on käytetty termiä ”4X”, jossa neljä kirjainta XXXX merkkaavat toimintoja eXplore, eXpand, eXploit, eXterminate – tutki, laajenna, hyödynnä, tuhoa. Peleistä tuttu vuoropohjaisuuden tematiikka on ollut Hunajanjyvää tehdessä ajatuksissamme, ja olemme pyrkineet kurottautumaan kyseistä tekemisen tyyliä kohti tänä kesänä.
Olemme muuttaneet termit tekemiseemme sopivaksi ”eXplore, eXpand, eXplain, eXit” (‘tutki, laajenna, selitä, poistu’). Jokaista tapahtumapaikkaa kuvastaa yksi “käsky”.
Tapahtumapaikat ovat Kauttuan keskustan unohtuneelta vaikuttava, mutta toiminnan keskuksena pienellä paikkakunnalla toimiva liikekeskuksen näyttelytila, metsäinen kenttä ja Stream House -asuinleiri, joka toimii myös esitystilana, sekä idyllinen puinen elokuvateatteri aivan Kauttuan keskustassa, Kauttuan Kuva.
Asuinpaikaksemme valitsimme syrjäisen ja rauhaisan Vohlastentien Linnavuoren takana. Pellon reunassa ja tien päässä, täällä linnavuoren raunioiden takana, myös Luistarin kalmiston kaivuualueen läheisyydessä: tänne rakensimme oman pienen kaivuualueemme.
Ostimme lapiot ja vuokrasimme kaivurin. Täällä metsän reunassa saimme kaivaa rauhassa ilman ohikulkijoiden ihmetystä – tottakai taistelimme omalle pienelle leikkimieliselle “arkeologiselle kaivannollemme” myös viralliset luvat. Ensikaivuulla kaivurin nokka iskeytyi metalliseen kärkeen. Oliko löytömme uusi Euran miekka? Yksi Suomen merkittävimmistä arkeologisista löydöksistä, joka on tällä hetkellä esillä Helsingin kansallismuseossa. Emme tutkineet löytöämme enempää, vaan annoimme sen Hunajanjyvän taiteilijalle Tai Jaqulin Ristimäelle, joka oli kiinnostunut esineestä.
Ensimmäisen löytömme jälkeen lopetimme kaivuun syvemmälle ymmärtäessämme ongelmat, joita kohtaisimme, jos osuisimme linnavuoren kalmistoon – onhan arkeologista tutkimusta alueella suoritettu vain noin sadan metrin päässä. Mikäli löytö osoittautuisi arvokkaaksi, prosessimme keskeytyisi ja joutuisimme vaihtamaan konsertti lokaatiota.
Näissä neljässä eri lokaatiossa tapahtuvat performanssit, äänitaidekonsertit, tapahtumat sekä esitettävät video- ja tekstiteokset luovat elokuussa signaaleja striimin kautta myös Kauttuan ulkopuolelle.
Kuinka jatkaa, ylläpitää, toimia, toteuttaa – vai koska kenties tietää, milloin kuuluisi lopettaa? Useimmat yrityksemme toimia ja tehdä jotakin epäonnistuivat ja pyrimme löytämään keinoja yrittää uudelleen, ymmärtää pitkäaikaisen vierailijan paikkamme täällä: Informaation vaihtumista ja valumista puolelta toiselle, reunoilta ylitse. Kiinnostuksemme oli täysin nykyhetkessä, mutta osuimme muinaislöytöön.
Hunajanjyvän taustalla vaikuttaa ja sitä kasaan kokoaa Hunajanjyvä lore, jota on kirjoitettu viime vuoden tapahtumasta lähtien – proosa tuntuu olevan helpompi tapa suhtautua tilanteisiin, joissa nappuloitamme siirtelemme. Vuoro kerrallaan olemme koittaneet suhtautua ympäristöön.
Antti Tuomennon Pelimanninmäellä vieraillessamme toukokuussa 2022, Antin vetämän kierroksen loppupuolella, erään hänen rakentamansa taideteoksen sisällä kulkiessani katseeni kiinnittyi seinällä olevaan kylttiin: ”Kaikenlainen teosten, ideoiden, rakennusten jne. kopiointi on kielletty ilman kirjallista lupaa, jota ei myönnetä”. Herkkä ja hauras vaatimus suojella omia töitä ja ideoita manipuloivalta, pelimäiseen taktikointiin tottuneelta maailmalta on aistittavissa Tuomennon rakentamissa tilateoksissa.Instituution sisällä toimivan taiteilijan tai taidetyöläisen voimavarat ja käytettävissä olevat resurssit ovat erilaiset kuin instituutioiden ulkopuolisten tekijöiden. Kuinka ulkopuolella oleva taiteilija suojelee työtään?
Vastauksina:
Yhteenkokoontuminen, asioiden väisteleminen, toisaalta asioiden itseensä ja yhteisöönsä päin kurominen. Tähtiintuijottelua?
Kesäkuussa 2022 Rauma Triennale vuorollaan valtasi Kauttuan Ruukinpuiston. Samana kesänä Euran virallinen taiteilijayhdistys, Efra, joutui peruuttamaan joukkojaan omalla vuorollaan, väistymään suuremman taidetahon tieltä. Kesänäyttely lyheni. Taideyhdistys Efra on toiminut Eurassa taiteen ja kulttuurin edistämisen parissa vuodesta 1982. Oman paikkakunnan taiteilijoiden taiteelle ei tarjota ilmaisia esitystiloja, mutta vieraan paikkakunnan museon taiteelle tarjotaan. Taiteilija pienellä paikkakunnalla saattaa ajautua erillisyyteen ilman yhteisöä, tai yhteisön ollessa epäsopiva – ajauttaa taiteilijan eristäytymään ja uppoamaan sisäisiin maailmoihinsa. Tällaisesta taiteilijain sisäiseen maailmaan uppouman hedelmistä me saamme nauttia uusien todellisuuksien luomisen alkujuurena, joka tuottaa ehdottavia vastauksia tulevaisuudellemme – millaisissa yhteiskuntatodellisuuksissa voisimme elää vuosikymmenenä 2030, tai 2040?
Valontuoja tähdistä
Uushenkisyys ja galaktinen katsontakulma on ymmärrettävä pakokeino elinpiirissä, jossa eriävää elintapaa ei hyväksytä tai sen ilmenemistä rajoitetaan yleisen mielipiteen toimesta. Hunajanjyvä, tähteläiset tapahtumien sarjassa esitettiin Veli Granön elokuva Tähteläiset, josta päätettiinkin 2022 Hunajanjyvän editioon lainata nimi, Granön luvalla tietysti. Veli Granö avaa tekstissään elokuvan päähenkilö Jarmon kamppailuja uudistuvan työn kentällä, ulkopuolisuuden aiheuttamista vaikutuksista yksilön mielelle: ”Yksilön kokemus todellisuudesta on sidoksissa hänen mahdollisuuksiinsa nähdä ulkomaailma mielekkäänä ja itselleen rakentavia mahdollisuuksia tarjoavana järjestelmänä. Elokuvan keskeinen kysymysasettelu liittyykin arjen näköalattomuuden ja elämälle tarpeellisten realististen toiveiden etääntymisestä yhä suuremman kansanosan tavoittamattomiin.” (https://veligrano.com/films/tahtelaisetmeet-you-in-finland-angel-2003/)
On ymmärrettävää tukeutua uskomusjärjestelmiin, kun ainoa rooli, joka kapeissarakenteissa annetaan on leijaileva kylähullu. Antti Tuomento kertoo, että on kääntänyt tämän roolittamisen omaksi taideteoksekseen. Hän on oman itse rakentamansa kunnan kunnanjohtaja. Kunta julistettiin itsenäiseksi heinäkuussa 2022. Tällaiset voimakkaat taiteilijaluonteet, jotka eivät tavalla tai toisella tule arvostetuiksi ahtaissa paikkakunnan rajaamissa normeissa, joissa on tarkat pelisäännöt ja rakenteet kuinka toimia, leimataan hiljaisiksi, erikoisiksi, liian huolimattomiksi tai epäpäteviksi.
Pirjo Hamm-Hakamäki päättää tämän vuoden Hunajanjyvän yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa lauantaina 27.8.2022 Stream House -tapahtumassa Vohlastentiellä. Hieman Euran keskustan laitamilla Pirjon Euran kemikalioon rihmastoituva 1400-luvun firenzeläisen Medici-suvun jäsenten, varsinkin nuorena murhatun Giuliano di Medicin elämän läsnäolo, kuvitettu maailma, eroottisuus ja kehollisuus kuuman auringon alla, valuu Pirjon suvun historiaan ensimmäisen maaseudun kemikaliona, jonka sensuellisuutta ja eteerisyyttä aikanaan pidettiin paheellisena. Vuonna 1936 perustettu kemikalio sekoittuu kuviin ja kuvitelmiin elämästä muualla kuin Satakunnassa. Pirjo Hamm-Hakamäen galleriatyypillisenäkin tulkittava Euran kemikalio uudistaa galleria käsityksen perinnettä, muistaen maalauksien takana olevien tarinoiden kautta galleria- ja museorakentamisen historiaa. Mieleeni tulee Aurasmaan vuonna 1999 julkaistussa kirjassa olipa kerran Kiasma maininnat galleriatilan muodostumisen historian yhteydestä museorakennuksien historiaan ja niiden yhteydet tähän samaan Pirjon maalauksien yhdeksi innoittajaksi mainittuun sukuun:“Katariina de Medici (1519-1589) oli Ranskan kuninkaan Henrik II:n puoliso vuodesta 1533. Hän suunnitteli ja rakennutti firenzeläisen kotipalatsinsa mallin mukaan Louvresta galleriakäytävän läheiseen Tuileries-palatsiin.” (1999, Aurasmaa,19)
On miellyttävää pohtia, josko Hamm-Hakamäki on ajatellut maaseudun kemikalion kautta uudenlaisen gallerian, jopa jonkinlaisen erilaisen kotiseutumuseon ja fantasioiden fuusion (kemikalion toimineena myös perheen vanhana kotitalona jo pitkään) luomista Euraan Medicien historiasta inspiroituneena: “Pariisissa sijaitseva Louvre avattiin kansalle Ranskan vallankumouksessa 1790-luvulla yhtenä varhaisimmista julkisista taidemuseoista. Siitä tuli 1800-luvulla monien suurten museoiden malli. Näin Medicien vaikutus museorakentamiseen levisi Louvren kautta kaikkialle ja esimerkiksi galleriasta tuli yksi museorakentamisen perusratkaisu.” (1999, Aurasmaa, 19)
Hamm-Hakamäen maalaus Sirocco on esillä Stream Housessa. Teos kuvastaa mielentilojen ja hahmotuksen hallinnan heikkoutta ja haurautta korostaen herkän yksilön tajunnan yhdistymistä muuhunkin kuin lähiympäristöönsä, tässä tapauksessa Euraan.
”Sirocco on hiekkamyrskyn kaltainen vahva tuuli Saharasta. Se ulottuu voimakkaana mm. Sisiliaan ja tuo hiekan lisäksi kuumuutta mukanaan. Tuuli vaikuttaa voimalla ihmisen hermostoon ja saa ajattelemaan ja kuvittelemaan asioita, jotka arkipäiväisesti katsottuna eivät voisi olla totta. Siroccon aikana maassa vallitsee myös erilainen siihen suhteutettu laki”
Pirjon maalauksien vedoissa toistuu intohimo, luovuuden ilo ja halu nauttia elämästä myös muissa, fantasioiduissa kehyksissä, kuin mitä on arki Eurassa. Eikö tämä olekin taiteilijan mielen juoksulle ominaista.
On pyyteetöntä, on hyvää
on halua poistua täältä muualle, missä mahdollisesti on erilaista yhteisöä.
Hunajanjyvän kaivannot
Eurassa on Suomen suurimmat esihistorian ajan kaivaukset.
Myöhäisrautakauden ajalta löydetyt kolikot, korut ja kulhon palaset kertovat tarinaa tuon ajan sosiaalisista selviytymiskeinoista ja elämästä. Enää villalangan kehräämiseen ei tarvitse käyttää energiaa, muttei myöskään marjoja ja villiyrttejä tarvitse poimia muuta kuin ilosta – elannon eteen taktikoidaan oikeissa ihmissuhteissa ja välittämistä ja tunteita (ehkä välillä ei niin tietoisestikaan) hallinnoidaan niihin suuntiin, josta sitä on mahdollista jalostaa 2020-luvun tärkeimmäksi raaka-aineeksi: sosiaaliseksi statukseksi. Mutta näkyvätkö tällaisesta ihmisten toiminnasta syntyvät kulttuurikerrostumat maaperässä?
Viikonloput hurmoksellisessa ympäristössä eri puolilta Suomea olevien vieraiden kanssa ja tietynlainen tähteläisyys tuo eksistentiaalista mielihyvää ja merkittävyyttä tekemiseemme. Yksinäisyys, vaikeat tunteet ja väsymys kääntyy yhteisön kokemuskeskeisyyden koukuttavuuden vuoksi ihanaksi hattaraksi viikonloppuisin.
Poterossa ollaan ja odotetaan, ei rakenneta vaan ylläpidetään, pidetään yhtä ja koitetaan toipua.
Kuoppaan kaivautuminen, suojautuminen, on itsensä esiin asettamisen kulttuurin ympäröimänä ymmärrettävä tarve. Ihmisen tulisi myös täytyä voida olla hiljaa, poissa, epäaktiivinen tekijä. Poteroon vetäytyessämme emme ole vain peloissamme, olemme myös odottavalla ja toiveikkaalla mielellä, olemme turvassa maan pinnan alla.
Miten voisimme ylläpitää sellaisia tekemisen tapoja, joissa ajoittainen poistuminen, poteroituminen, on sallittua. Kolonialistinen ja imperialistinen ”eXplore, eXpand, eXploit, eXterminate” -malli nimenomaan on tutkimusmatkailijamainen suhtautuminen ympäristöön – aina on löydettävä uutta, päästävä pidemmälle. Voi vastavuoroisesti odottaa vuoroaan, joskus vaikka kokonaisen vuosikymmenen ajan.
Kenties kylien ja kaupunkien elävöittämiseen tarvittaisiin enemmän arvon ja resurssien uudelleen jakoa, eettisempää projektimuotoisen työkentän tuntokykyä.
Taidenäyttely ja konserttisarja – Kauttuan kylä, Eura / Art exhibition, film and concert series – Village of Kauttua, Eura
1.-31.8.2021, Ahlströmin kivinavetta, Tehtaantie 35, 27500 Kauttuan kylä, Eura.
Taiteilijat/Artists:
Veli Granö Kaino Wennerstrand Helena Pulkkinen Rusto Myllylahti Aurora Ala-Hakula Breakup Matti Harju
Muki Bu Mudiubi Miša Skalskis / Ang3l_sp1der Grey Park Pink Twins Forces Eilien
Juhani Liimatainen & Kaino Wennerstrand lintulintu Murrettumeri Helena Pulkkinen Pink-187 Romance Relic Olli Aarni Elatu Nessa
YHTEISTYÖSSÄ: TUO TUO Arts, 100Lotus, Efra Ry, Mikko Väänänen, Euran Aluehuolto Oy, Äänentoistojärjestelmän on rakentanut Tatu Nenonen.
Hunajanjyvässä olennaiseksi muodostuu paikka, aika ja tilanne, jossa teokset tapahtuvat ja ovat olemassa. Hunajanjyvä sijaitsee Kauttuan kylässä Eurassa, vanhan ruukin alueen Ruukinpuiston lähimaastossa, mutta myös striimattuna internetissä.
Ruukinpuiston läpi kulkeva Pyhäjärvestä virtaava joki, ja sen koski jakaa tilaa – Pyhäjärvestä päin katsottuna, Hunajanjyvä jää vasemmalle puolelle, Ruukin sydän oikealle.
Miten kannattelisimme toisiamme unohtamatta omien historioidemme painoa, kuinka toisaalta hyödyntää oman historiansa painovoima ja painaa maata muillekin virtaavammaksi
Olemme järvellä-
Meidän ekosysteemillä on väliä, me hengitämme toisiamme ja toisiimme Muistellaan hetki tapahtumaa elämässä, joka rikkoi vallitsevan systeemin, sai niin sanotusti hetkellisesti “vettä keuhkoihimme”.
Aikomuksellisuus pysyä hengissä silloin kun olimme vielä veden varassa, kiduksellisia. Vesi kannattelee meidän historiaamme: kuinka saisimme sen virtaamaan meissä eteenpäin, jäämättä patoutumaksi ja tukkeumaksi.
Arvostamme ajatustasi paikasta ja ajasta: elokuu 2021, Tehtaantie 35, Kauttuan kylä, Eura <3
ENG
In the exhibition, the place, time and situation where the works take place and exist are essential. Honey Grain is located in the village of Kauttua in Eura, in the vicinity of Ruukinpuisto in the old Ironworks district, but also streamed on the Internet.
The river flowing from Pyhäjärvi through Ruukinpuisto, and its rapids, divides the space – when viewed from Pyhäjärvi, the Honey Grain remains on the left, Ruukki’s heart on the right.
How we wouldsupport each other without forgetting the weight of our own histories – on the other hand – how to take advantage of the gravity of our own history and make the land more fluid to others.
We are at the Lake-
Our ecosystem matters, we breathe each other and on each other.Let’s recall a moment of an event in life that broke the prevailing system, so to speak, momentarily “watered our lungs”.
The intention to survive while we were still living in the water, with gills. Water supports our history: how do we make it flow forward in us, without remaining dammed and clogged.
VEDEN VARASSA
Aurora Ala-Hakula
Vesistöt nimetään yleensä muotonsa perusteella. Eura pitäjännimi tunnetaan 1420-luvulta lähtien. Se palautuu muotoon *etra ja sen taustalla on ’(vesi)suonta, vesireittiä, väylää’ merkinnyt kantagermaanin sana 1 . Nimi on alun perin tarkoittanut alueella virrannutta lyhyttä jokea, jonka ympärille pitäjä syntyi. Useimmat Suomen paikannimet, joiden merkitystä emme suoraan ymmärrä, tarkoittavat jotain alueen luonnossa ilmennyttä asiaa. Ne ovat samalla matka kielen historiaan ja varhaisiin elinympäristöihin.
Lapsena haaveilin Euran Ahmasjärvellä kokemuksista, jotka ovat mahdollisia toisille eläinlajeille, toisenlaisina hetkinä, toisenlaisin aistein ja ennen kaikkea toisenlaisissa ruumiissa. Haaveilin aistimuksista, jollaisia järvessä asuvilla ankeriailla oli ja jotka vastasivat niiden elämänrytmiä, nälkää ja mieltymyksiä. Jos olisin vain voinut kokea ankeriaiden muodonmuutokset! Halusin vaihtua läpinäkyvästä toukasta sukupuolettomaksi lasiankeriaaksi. Se oli suurin toiveeni! Tämän jälkeen olisin kasvanut kelta-ankeriaaksi ja kokenut elämän makeassa vedessä naaraana ja rannikolla uroksena. Eikä tässä vielä kaikki! Olisin halunnut elää pimeässä järven pohjassa ja aistia toisistaan poikkeavien vesistöjen hajut. Unelmoin odottamattomasta ja hätkähdyttävästä vaelluksesta Sargassomerelle. Halusin vaeltaa hopea-ankeriaana epäinhimillisiin vesistöihin, missä Kuun ja Auringon planetaariset liikkeet olisivat vaikuttaneet ympärilleni pakkautuvan veden virtauksiin. Minulta kysyttiin onneksi varsin harvoin, miksi haluan isona. Lapsena uneksin loputtomista muodonmuutoksista ja syvän meren pimeydestä. Ruokin itseäni yhä tällä mykällä materialla.
Merkittävät asiat vaikuttavat meihin aina paljon enemmän kuin osaamme aavistaa. Yhtäkkiä, kaiken muuttuessa, me huomaamme, että olemme olleet aina osa asian näkymätöntä vaikutusta. Vesi näyttelee suurta roolia Maan tulevaisuuden tapahtumissa ja elämän jatkumisessa. Vesi on läpinäkyvää, koska emme pysty havaitsemaan valon aallonpituutta, jota se imee itseensä. Vesi on ristiriitaista nestemäistä maata, sillä se on elämän kannalta välttämätöntä mutta samanaikaisesti se on jatkuvasti liikkeessä. Meret ovat täynnä epäinhimillistä vettä, joka epäonnistuu ihmisen palvelemisessa. Planeetat ovat meren vuorovesille paljon läheisempiä kuin yksikään nisäkäs haaveineen. Kuun ja Auringon painovoima ja Maan pyöriminen liikuttavat planeetan merivesien virtauksia. Ihmisen on aika väistyä näyttämöltä veden tieltä ja nöyrtyä. Me voimme antaa tilaa muille elollisille. Emme ymmärrä Maan vesistöjen planetaarista luonnetta. Elämän hauraat rakenteet voivat jatkua veden varassa.
1 Nimen selitys löytyy Kotimaisten kielten keskuksen julkaisusta Suomalainen paikannimikirja (2007).
